Muut suositut rahapelit

Korttipelit


Valehtelijan pokeri	Bridge	Basset
Valehtelijan pokeri on amerikkalainen baaripeli, joka yhdistää tilastollisen päättelyn bluffaamiseen ja sitä pelataan Yhdysvaltain dollarin setelien sarjanumeron kahdeksalla numerolla. Numerot luokitellaan yleensä 1:n arvoksi ”ässä” suurimpana arvona, jota seuraa 0 ”10”:nä, alhaisin 2:na. Jokaisella pelaajalla on yksi seteli, jota muut pelaajat eivät näe. Tavoitteena on arvata, kuinka usein tietty numero näkyy kaikkien pelaajien seteleissä yhteensä. Jokaisen arvauksen tai tarjouksen on oltava korkeampi kuin edellisellä tarjouksella. Kierros päättyy, kun kaikki muut pelaajat haastavat tarjouksen.	Bridge on huijaukseen perustuva korttipeli käyttäen tavallista 52 kortin pakkaa. Sitä pelaa neljä pelaajaa kahtena parina, joissa parit istuvat toisiaan vastapäätä pöydän ympärillä. Monet ihmiset pelaavat maailmanlaajuisesti klubeilla, turnauksissa, verkossa ja kavereiden kanssa kotona. Bridge on yksi maailman suosituimmista korttipeleistä, etenkin vanhusten keskuudessa. Maailman Bridge-yhdistys (WBF) on kansainvälisen Bridgen hallintoviranomainen, johon kuuluu lukuisia muita aluetason Bridgen hallintoelimiä.	Basset (ranskaksi bassette, italialaksi bassetta), joka tunnetaan myös nimellä barbacole ja hocca, on uhkapelipeli, jota pidettiin yhtenä kohteliaimmista. Se oli tarkoitettu korkea-arvoisille henkilöille, koska pelaajat saivat suuria tappioita ja voittoja. Basset johtaa juurensa pohjimmiltaan arpajaisiin. Pelaaja saattaa joskus voittaa, mutta suurin voittaja on jakaja (pankkiiri). Jakajalla on useita sääntöjen mukaisia etuoikeuksia, mukaan lukien ensimmäisen ja viimeisen kortin ainoa luovutus; tämä antaa hänelle merkittävän edun.

Lansquenet	Piquet	Teen patti
Lansquenet on korttipeli, joka on nimetty saksankielisen Landsknechtin (”maan tai maan palvelijan”) mukaan, joka viittaa 15- ja 1600-luvun saksalaisiin palkkasotilasjoukkoihin. Lansquenet-rumpu on näiden sotilaiden käyttämää kenttärumpu. Jakaja tai pankkiiri panostaa tietyn summan, ja se on täytettävä jakajaa lähimpänä olevan pelaajavn toimesta.	Piquetia pelataan 32 kortin pakalla, jota tavallisesti kutsutaan piquet-pakaksi. Kansi käsittää kortit 7-10, kasvokortit ja ässät jokaisessa maassa, ja ne voidaan luoda poistamalla kaikki kortit 2-6, jotka ovat 52 kortin pakassa. Jokainen peli koostuu kuudesta ottelusta. Eniten pisteitä saava pelaaja voittaa (katso lisätietoja pisteytyksestä).	Teen patti (tunnetaan myös nimellä flash tai flush) on uhkapeli, joka on peräisin Intian niemimaalta. Peli, joka on itse asiassa yksinkertaistettu pokerin versio, on suosittu koko Etelä-Aasiassa. Intiasta tulevat veneet kutsuvat sitä ”flushiksi”, jotta he voivat pelata sitä laillisesti.

Karnivaalipelit

The Razzle

Razzle on peli, jota pelataan karnivaaleilla ja historiallisesti Havannan, Kuuban kasinoilla. Peli tunnetaan myös nimellä Razzle-Dazzle. Tämä yleinen nimi on harvoin tunnettu pelaajien joukossa, koska se on yleensä esitetty jalkapallona, Ten Points Wininä, pesäpallona, Mo-Co:na, Intian Pokerina, Cajun Bingona tai muuna nimenä, joka luo kiinnostusta paikallisille. Pelin luonne tekee siitä erityisen hyvän pelin epärehellisille rosvoille.

Kolikonheitto


Kruunu vai klaava	Two-up
Kolikon heittäminen on kolikon heittämistä ilmaan ja katsomista, kumpi puoli laskeutuu ylöspäin. Sitä käytetään usein myös kiistojen ratkaisemiseen. Se on eräänlainen peli, jolla on luonnostaan vain kaksi mahdollista ja yhtä todennäköistä tulosta.	Two-up on perinteinen australialainen uhkapeli, johon kuuluu nimetty ”kiekko”, joka heittää kaksi kolikkoa tai penniä ilmaan. Pelaajat panostavat siihen, laskeutuvatko kolikot klaava ylöspäin, klaava ylöspäin vai yksi klaava ja yksi kruunu ylöspäin. Sitä on perinteisesti pelattu Anzac Day -juhlilla pubeissa ja klubeissa ympäri Australiaa.

Temput


Kolmen kortin Monte	Shell game
Kolmen kortin Monte, joka tunnetaan myös nimellä Lady ja kolmen kortin temppu, on luottamuspeli, jossa uhri (tai merkki) merkitään panokseen rahan summaksi olettaen, että he voivat löytää rahakortin kolmesta alaspäin osoittavasta kortista. Se on sama kuin kuoripeli, paitsi että kortteja käytetään kuorien sijaan. [1]	Kuoripeli (vanha armeijan peli) on kuvattu rahapelinä, mutta todellisuudessa panoksen jälkeen se perustuu luottamuspeliin, jota käytetään luomaan huijauksen kuva. Tämä on kuin ”nopea huijaus”, koska temppu on nopea ja helppo toteuttaa.

Noppapelit


Backgammon	Valehtelijan nopat	Passe-dix
Backgammon on yksi vanhimmista tunnetuista lautapeleistä. Se on kahden pelaajan peli, jossa jokaisella pelaajalla on viisitoista palaa, jotka liikkuvat 24:n kolmion välillä (pisteen) kahden nopan rullan mukaan. Pelin tavoitteena on ensin kestää, eli siirtää kaikki 15 nappulaa alustalla. Backgammon on pöytäpelien jäsen.	Valehtelijoiden nopat on kahden pelaajan noppapeli, joka tarjoaa mahdollisuuden pettää ja havaita vastustajan petos. ”Yleisillä kädellä” jokaisella pelaajalla on noppapari. Nopat heitetään ja panos asetetaan riippuen omista (näkyvistä) nopista ja muiden (piilossa olevista) nopista. ”Yksittäisten käsien” peleissä on yksi noppapari, joka siirretään pelaajalta toiselle.	Passe-dix, jota kutsutaan myös passageksi englannin kielessä, on sattumapeli, jossa käytetään noppaa. Charles Cotton kuvaili sitä Compleat Gamesterissä (1674) seuraavasti: ”Passage on noppapeli, jota pelataan vain kahdella pelaajalla, ja se suoritetaan kolmella nopalla. Heittäjä heittää jatkuvasti, kunnes hän on heittänyt Dubbletit alle kymmenen, jolloin hän on ulkona pelistä ja menettää, tai Dubbletsin yli kymmenen, jolloin hän voittaa. ”

Hazard	Sika (noppapeli)	Meksiko (peli)
Hazard on varhainen englantilainen peli, jossa on kaksi noppaa; se mainittiin Geoffrey Chaucerin Canterbury Talesissa 1400-luvulla. Monimutkaisista säännöistään huolimatta Hazard oli hyvin suosittu 1700- ja 1800-luvuilla, ja sitä pelattiin usein rahasta. Lontoossa Crockfordin klubilla Hazard oli erityisen suosittu. 1800-luvulla Craps-peli kehitettiin Hazardista yksinkertaistamalla sääntöjä. Craps on nyt erittäin suosittu Pohjois-Amerikassa, mutta kumpikaan peli ei ole suosittu muualla maailmassa.	Sika on yksinkertainen noppapeli, jota John Scarne kuvasi vuonna 1945. Sikaa pelataan monilla sääntömuutoksilla. Siasta on olemassa monia variaatioita. Matematiikan opettajat käyttävät sikaa opettaakseen todennäköisyyskäsitteitä.	Meksiko on eliminointityylinen noppapeli, jossa useat pelaajat suostuvat pelaamaan joukon kierroksia. Jokaisen kierroksen jälkeen yksi pelaaja poistuu. Kun kaikki pelaajat paitsi yksi on poistettu, jäljellä oleva pelaaja voittaa pelin. Koska sillä on äärimmäisen yksinkertainen pelirakenne, sitä yleensä harjoitetaan rahapelimallina, jolloin lopullinen jäljellä oleva pelaaja voittaa kunkin edellisen kierroksen aikana eliminoidun henkilön rahan määrän. Tästä pelistä on olemassa myös juomapelivariaatio.