Rahapelit Suomessa

Pelaaminen on kasvanut tasaisesti Suomessa 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Pelit muodostavat nyt merkittävän sektorin, johon Suomessa on vähän rahoitustutkimusta. Suomen pelijärjestelmää hallinnoivat tällä hetkellä kolme laillista monopoliasemaa. Veikkaus Oy:llä on lupa suorittaa arvontoja ja vedonlyöntiä. Suomen Raha-automaattiyhdistyksellä (RAY) on yksinoikeus tehdä hedelmäpeli- ja kasinoaktiviteetteja Suomessa. Fintoto Oy: lä (eli hevoskilpailulla) on lisenssi hevosurheiluun.

Pelitoimintaa Suomessa ohjaa arpajaislaki. Ensimmäinen arpajaislakisäädettiin Suomeen vuonna 1965, jossa koottiin yhteen aiemmin hajanaisia rahapelitoimintaa koskevia perussäännöksiä. Uusi laki perustui periaatteisiin, joiden mukaan pelitoiminnan organisointi edellytti aina viranomaisilta lupaa ja että ihmisten pakottaminen pelaamiseen oli kiellettyä. Kuitenkin sitä pidettiin rennompana, kun pelitoimintaa käytettiin varojen keräämiseen hyväntekeväisyyteen tai muuhun hyvään tarkoitukseen. (esim. Kortelainen 1988, Pollari 2011). Vaikka arpajaislaki on tarkistettu vuosien varrella, perusperiaatteet ovat pysyneet muuttumattomina.

Suomen pelijärjestelmä on yksinoikeuteen perustuva lisenssijärjestelmä, jossa Veikkaus Oy, RAY ja Fintoto Oy voivat toimia laillisina monopoleina (Varvio 2007). Oikeudellista monopoliasemaa voidaan pitää hallitsevana markkina-asemana, joka on lain perusteella yksinoikeudella (ks. Kilpailuvirasto 2012). Veikkaus Oy:llä on lupa suorittaa arvontoja ja vedonlyöntiä. RAY:llä on yksinoikeus tehdä hedelmäpeli- ja kasinoaktiviteetteja Suomessa. Fintoto Oy:llä on lisenssi hevosurheiluun.

Suomalaista pelijärjestelmää kuvataan kuviossa 1. Tässä tutkimuksessa keskitytään Veikkaus Oy:n ja RAY:n toiminnan analysointiin kiinnittämällä vähemmän huomiota Fintoto Oy:n.

Keväällä 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön tarkastajat aloittivat julkisen keskustelun siitä, olisiko Veikkaus, RAY ja Fintoto sulautettava yhdeksi kokonaisuudeksi tehokkuuden lisäämiseksi. Ministeriön analyysissa arvioitiin, että tällainen sulautuminen voisi säästää noin 50 miljoonaa euroa (Skog & Mattlin 2011). Veikkauksen edustajien haastattelut osoittivat, että EU on ilmaissut huolensa Suomen kolmen rahapelitoiminnan harjoittajan välisestä kilpailusta myönnettyjen yksinoikeuksien osalta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuin kyseenalaisti Suomen pelijärjestelmän kokonaisuudessaan ns. Läärä-tapauksessa 1990-luvun lopulla. Tuomioistuimen julkisasiamiehen lausuma ilmaisi mielipiteensä siitä, että Suomen peliautomaatit ovat ristiriidassa EU:n säännösten kanssa. Julkisasiamies vaati maan hallituksen monopolin korvaamista ei-yksinomaisella lupajärjestelmällä, mutta yhteisöjen tuomioistuimen päätös ei noudattanut tätä suositusta. Tuomioistuin perusteli päätöksensä todeten, että voimassa olevat rajoitukset estävät joitain uhkapeleihin liittyviä ongelmia. Tapauksen jälkeen ikärajoituksiin ja yritysvastuuseen on kiinnitetty enemmän huomiota suomalaisessa pelijärjestelmässä (Cisneros Örnberg & Tammi 2011).

Rahapelit Suomessa
5 (100%) 1 ääntä