Kuinka Erilaiset Uskonnot Näkevät Uhkapelaamisen
Monet ihmiset, jotka nauttivat uhkapelaamisesta viihteen kannalta, eivät useinkaan ajattele harrastustensa eettisiä tai moraalisia vaikutuksia.
Kuitenkin viimeisen vuosisadan aikana, kun uhkapelaaminen on laillistettu eri puolilla maailmaa, ihmiset ovat kiinnittäneet enemmän huomiota siihen, mitä maailman suurimmilla uskonnoilla on sanottavaksi uhkapelien suhteen.
Yhdysvalloissa oli oma aikakautensa, kun kristilliset kirkot ja muutamat juutalaiset synagogat valistivat ihmisiä moraaliseen sitoumukseen ja monet heistä käyttäytyivät tämän mukaisesti.
Nykypäivän maailmanlaajuisessa yhteiskunnassa ei kuitenkaan ole enää mitään yhteisöä, jolla on vain yksi uskomus, joka vaikuttaa yhteisön elämänkatsomukseen ja käytökseen. Niinpä on tarpeen tarkastella maailman viittä suurinta uskontokuntaa ymmärtäkseen, miten ihmiset käsittelevät kysymystä siitä, onko uhkapelaaminen synti ja miksi.
Lyhytselkoinen artikkeli, buddhalaisuudesta, kristinuskosta, hindulaisuudesta, islamista ja juutalaisuudesta toteaa, että harvoin Jumala puhuu suoraan uhkapeliä koskevista asioista ja haitosta tai miten niihin tulisi suhtautua. Ottaen tietenkin huomioon, että buddhalaiset eivät usko lainkaan jumalalliseen olemiseen, joten on epäselkeää käyttää sanaa ”Jumala” heidän kohdalla.
Sekä toisesta suunnasta katsoen ovat maailman miljoonat hindut, joista osa uskoo yhteen korkeimpaan jumalalliseen olemukseen, kun taas monet heistä uskoo satoihin eri jumaloihin. Olisikohan heillä, joku jumala kuka olisi vastuussa uhkapelaamisesta?
Siksi on suositeltavaa tarkastella kunkin suuremman uskonnon vakaumuksia erikseen, jotta saataisiin tieto, siitä miten jokaisen uskonnon eri kannattajat pitävät uhkapeliä sosiaalisena ilmiönä. Tämä on erityisen tärkeää Pohjois-Amerikan maissa, joissa on ollut buddhalaisia, hinduja ja muslimeja jo vuosisatojen ajan.
Seuraavassa katsauksessa otamme nämä uskontokunnat huomioon ja järjestykseen vanhimmasta nuorempaan maailman historiasta ja yhteiskunnasta katsoen.
HINDULAISUUS JA UHKAPELAAMINEN
Hinduismi on maailman yksi merkittävimmistä uskontonnosta ilman erityistä perustajaa tai yhtä arvovaltaista pyhää kirjoitusta. Intian suurimpana uskonnonharjoittajana hindulaisuutta harjoitetaan noin 80 prosentilla maan 1 miljardista kansalaisesta. Sen juuret ulottuvat takaisin uskonnollisiin harjoituksiin, jotka ovat vuodelta 1000 eaa tai jopa vanhempia. Hindulaisuus on yksi ensimmäisiä maailmanuskontoja.
Kuten aiemmin mainittiin, jotkut hindut uskovat yhteen korkeimpaan jumaluuteen, kun taas toiset uskovat moniin eri jumaloihin. Käsite ”synti” hindulaisuudessa on sidottu ajatukseen nimeltä ”karma”.
Useimmat länsimaalaiset voivat ymmärtää karmaa ”sen minkä taakseen jättää edestään löytää”. Toisin sanoen hindut uskovat, että jos ihminen elää hyveellisesti, hänen sielunsa pääsee kuolemansa jälkeen uudessa jälleensyntymässä parempaan elämään, jossa hänen edellisessä elämässään tehdyt tekijät määrittävät oman asemansa uudessa. Ihmiset, jotka eivät elä hyveellisesti joutuvat alempaan kastiin, kastittomaksi tai saastaiseksi.
Yksi karman ironinen tulos on viime aikoihin asti, että hyväntekeväisyydellä saat vähemmän onnea, koska vähävaraisessa asemassa olevan avunsaajan auttaminen nähtiin häiritsevän kyseisen henkilön karmaa ja vaarantaen samalla omat.
Joka tapauksessa viimeisen vuosisadan aikana suuren henkisen johtajan, Mahatma Gandhin, myötätunto alhaisimmille intialaisyhteiskunnille sekä hinduille että muslimeille on poistanut hiljalleen kyseistä ironista ajattelua ja hyväntekeväisyys on hyväksyttävämpää uskonnon sisällä.
Hindulaisuuden näkemys tai ajatellutapa uhkapelaamisesta riippuu siis karman ja jälleensyntimisen näkemyksestä. Uhkapeli on nimenomaan kielletty askeettisten hindu-käytäntöjen mukaan, kun taas vähemmän tiukat sektorit pyrkivät katsomaan rahapelien motivaatiota ja tuloksia sen moraalin määrittämiseksi. Yleisesti ottaen paheksutaan uhkapelaamisista viihteen muodossa.
BUDDHALAISUUS JA UHKAPELAAMINEN
Buddhalaisuus on hindulaisuuden haara, sen perustajana ja ajatuksena on Siddhartha Gautama, joka tunnetaan nimellä Buddha, ”valaistunut”. Buddha asui ja opetti Koillis-Intian niemimaalla, jossakin kohtaa aikavälillä 400 – 500-luvulla eaa. Hänen opetuksensa levittäytyivät koko Aasiassa ja kehittyivät kahdeksi päähaaraksi, ja nykyisin 500 miljoonalla kyseisen uskonnonharjoittajilla on monia eri uskonnollisia alahaaroja kahdesta päähaarasta.
Yleisesti buddhalaiset eivät usko ylemmän jumalan olemukseen, joten buddhalaisuudessa ei ole ”jumalaa”, jolta voi kysyä tai saada tieto uhkapelien syntisyydestä. Buddhalaisuus sisältää kuitenkin joitain käsitteitä hindulaisuudesta, kuten jälleensyntyminen ja karma, sekä lopullisen sielun vaelluksesta jälleensyntymisen kiertokulun jälkeen.
Pohjimmiltaan buddhalaisuuden uskomukset keskittyvät neljään mahtavaan totuuteen ihmisen kärsimyksestä ja siitä, miten niitä lievennetään erilaisilla henkisillä ja eettisillä tavolla, joita kutsutaan kahdeksanosaiseksi poluksi.
Buddhan opetuksien yhteydessä on tarkka määritys uhkapelaamista vastaan, jotka koskettavat ihmisen yhteiskunnan kärsimyksiin. Tämä opetus on peräisin pyhästä buddhalaisesta tekstistä, joka tunnetaan nimellä ”Sigalovada Sutta: Maallikon säännöt kurinpitoon ”. Sigalovada Sutta on 31. luku, joka on kuvattu Digha Nikayassa (”Buddhan pitkä esitelmä”). Tämä on Buddhalle annettu opetus:
Sieltä löytyvät, nuorelle isännälle, nämä kuusi pahuuden seurausta koskien uhkapelaamista:
- Voittaja synnyttää vihaa,
- Hävijä kärsii menetetystä vauraudesta,
- Varallisuuden menetys,
- Hänen sanaansa ei voida vedota tuomioistuimessa,
- Häntä halveksivat hänen ystävänsä ja työtoverit,
- Hän ei voi pyrkiä avioliittoon; Sillä ihmiset sanoisivat hänen olevan uhkapelaaja ja tämä ei voi huolehtia vaimostaan.
JUUTALAISUUS JA UHKAPELAAMINEN
Juutalaisten uskonnolliset jäljet ovat alkuperää liitosta, jonka Jumala loi Abrahamin kanssa (raamatullinen patriarkka), joka on myös kunnioitettu islamissa uskon perustajana. Juutalaisuutta pidetään maailman ensimmäisenä monoteistisena uskontona, jossa jumalallisella valtiolla on vain yksi yliluonnollinen olemus – Jumala, joka ottaa henkilökohtaisen ja suoran kiinnostuksen ihmiskunnan kohtaloon. Tänä päivänä on arviolta 18 miljoonaa juutalaista, jotka harjoittavat oma uskontoaan.
Juutalaiset antoivat maailman sivilisaation yhden parhaimmista moraaleista ja eettisistä laeistaan, jotka tunnetaan tänään kymmenenä käskynä. Jotkut lain käsitteistä, kuten juutalaisuudessa tunnetaan, heijastavat samankaltaisia näkemyksiä lähi-idän kulttuureista, kuten Babylonialaisista, missä Hammurabi-koodi oli ensimmäinen, joka puolusti kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Lain tarkoituksena on luoda kestävä yhteiskunta, joka perustuu henkilökohtaiseen ja kollektiiviseen uskonnolliseen hyvään.
Juutalaiset kehittivät vuosisatojen ajan yhteisöllisen tavan määrätä heidän moraaleita sekä etiikoita ja näitä edustivat uskonnolliset johtajat (Rabbit). Uskonnollisten tutkijoiden akatemit keskustelivat yhdessä moraalisista ja eettisistä kysymyksistä ja esittivät näkemyksensä Talmud-nimisessä kokoelmassa.
Uhkapelaamisen osalta Talmud kirjaa, että rabbitit katsoivat pelaamisista hämäränä toimintana. He tuomitsevat uhkapeliä sekä riskialttiina taloudellisena yrityksenä että ajanvietteenä, jolla on potentiaalia riippuvuuteen, jossa johtavassa asemassa olevat miehet voivat luopua elämän velvoitteista. Moraalisesta näkökulmasta Talmud pitää uhkapelien olevan syntiä, koska uhkapelien häviäjä ei odottanut menettävänsä varojaan. Toisin sanoen häviäjältä on otettu rahat niin sanotusti vastahakoisesti ja melkein kuin varastamalla. Näin hän ei saa aikaan mitään konkreettista pelaamisestaan.
Lisäksi, Talmud sanoo kaikenlaisten uhkapelien antavan vain harhakuvan yhteisölle, joka yrittää vaurautua. Viime kädessä uhkapelillä ei ole mitään pysyvää arvoa yhteisölle.
KRISTINUSKO JA UHKAPELAAMINEN
Maailman 2,2 miljardia kristittyä odottavat Herraansa, Jeesusta Kristusta, opettaakseen nykypäivän sivellisyyteen ja elämän hallitsemiseen. Kuitenkin Jeesus antoi ymmärtää varsin vähän rahapeleistä. Esimerkiksi kuinka ajattelevat juutalaiset rabbitit, jotka lähtivät tulkisemaan pelaamista ja ymmärtääkseen pelaamisen huonot puolet. Jeesuksella oli kylläkkin paljon sanottavaa rahasta ja sen käytöstä. On hyvin tärkeää kuitenkin ymmärtää Jeesuksen sen aikaista sanontaa rahan käytöstä ja kuinka se vaikuttaa yhteiskuntaan.
Palestiinalaisen Jeesuksen aikakausi oli Rooman valtakunnan suurimpia kohokohtia kohdistuen kristittyyn uskontoon. Paitsi muutamaa sen hetkisen yhteiskunnan suurempaa johtajaa, kuten juutalaisuuteen uskoneita ja heidän lähipiirejään, joista osa asuivat lähistöllä köyhyydessä ja eläen maaseudulla. Heidät oli tarkoitettu työskentelevänsä maatiloilla karjojensa kanssa vain roomalaisten sortajien hyväksi. Verot olivat korkeat ja heidän elämänsä oli täynnä kärsimyksiä.
Tähän todellisuuteen saapui Jeesus Nasaret. Sen sijaan, että he ryhtyisivät vaurauteen perustuvaan yhteiskunnalliseen tai poliittiseen vallankäyttöön, kuten useimmat juutalaiset odottivat Messiaastaan, hän opetti seuraajiaan, että rahojen hankkiminen ei ole lopullinen tavoite elämästä. Sen sijaan hän opetti, että rakastava Jumala ja rakastammalla naapureita tai lähiomaisia olivat suoranaisesti ihmisen olemassaolon periaatteet.
Uuden testamentin Matt. 6:24: luvussa Jeesus julistaa: ”Kukaan ei voi palvella kahta johtajaa. Joko hän vihaa sitä ja rakastaa toista tai hänet on omistettu sille ja halveksuu toista. Et voi palvella sekä Jumalaa että rahaa. ”Hän on tuonut tämän käsitteen elämään myöhemmin, kun hän hyökkäsi pöytään, jossa vaihdettiin rahaa Jerusalemin temppelin sisäkäynnillä. Rahanvaihtajat olivat avainasemassa temppelin talouteen, koska he vaihtoivat ulkomaisia kolikoita temppelihahmolle ja myivät juutalaisiin uskonnollisiin rituaaleihin käytetyt uhrautuvat eläimet. Kristityt uskovat, että Jeesuksen toiminta oli monien keskuudessa, mikä johti lopulta hänen kuolemaansa ristillä ja hänen ylösnousemuksellaan Jumalalta.
Jeesuksen toisen ja kolmannen sukupolven seuraajat kirjoittavat hänen opetuksensa rahan ja rakkauden pahuuksista. Kaksi uskon varhaisimmista teksteistä, 1 Timoteukselle 6:10 ja Hepr. 13: 5, varoitti uskovia ”rahan rakkaus on kaikkien pahojen juuret”. Siksi, koska uhkapelit perustuvat selkeästi rahan rakkauteen ja nopeisiin lupauksiin, siksi rikkaat, kristityt ovat vuosisatojen ajan tuomitsineet sen. Nykyään on kuitenkin monia näkemyksiä kristittyjen keskuudessa siitä, mikä on uhkapeliä ja voiko Jumala niin sanotusti hyväksyä esimerkiksi pelaamisella voitettuja rahoja hyvään tarkoitukseen.
Nykyään yksi aktiivisimmista amerikkalaisista uskontoista, jotka työskentelevät laillistetuista rahapeleistä, on The United Methodist Church. Yhtenäinen metodistinen kirkkokunta ja yhteiskunta, sen yhteiskunnallinen toiminta, luokittelee pelaamisen ”muilla riippuvuuksilla”, kun taas kirkon korkein lainsäätäjä, yleiskokous, antaa Uuden testamentin parhaan nykyajan määritelmän, joka opettaa, että rakkauden raha on kaiken pahan alku ja juuri:
Uhkapelaaminen, tarkoituksena hankkia materiaalia todennäköisyydellä, vaikka naapurin kustannuksella, on uhka henkilökohtaiselle luonteelle ja yhteiskunnalliselle moraalille. Pelaaminen edistää ahneutta ja stimuloi fatalistista uskoa kohtalaisuuksiin. Järjestäytynyt ja kaupallinen rahapelitoiminta uhkaa yritystoimintaa, rikastaa rikollisuutta sekä köyhyyttä ja vahingoittaa hyvää hallinollista edistämistä. Se rohkaisee uskoa siihen, että työ on vähäpätöinen, että raha voi ratkaista kaikki ongelmamme ja että ahneus on saavuttamisen periaate. Se toimii ”palautuvana verona” niille, joilla on alhaisempi tulotaso. Yhteenvetona uhkapeli on huono taloustiede; uhkapeli on huono julkinen politiikka, myöskään uhkapeli ei paranna elämänlaatua. ”(2004 Resoluution kirja, Gambling )”
ISLAMIN USKONTO JA UHKAPELAAMINEN
Vaikka islami juontaa juurensa Ismaelille, Abrahamin pojalle ja hänen orjalleen Hagarilla, islamin uskonto on yksi nuorimmista ja suurimmista maailman uskonnoista, jonka katsoneen alkaneen, kun profeetta Muhammad (rauha hänen muistolleen ja olemassa ololleen) sai Holy Qu’ran sisältämät jumalalliset ymmärrykset itselleen. Nykyään muslimeista tunnetaan noin 1,6 miljardin islamin seuraajia eli kuuliaisia Jumalalle ”.
Islamissa on kahdenlaisia tekoja: ”halal”, mikä tarkoittaa laillista profeetan käskyjen noudattamista ja ”haram”, mikä tarkoittaa syntistä siinä määrin, että sitoutuminen siihen johtaisi islamilaisen lain mukaisiin rangaistuksiin. Uhkapeli on yksi teoista, joita pidetään islamin haramina.
Muslimilaisten lähteiden mukaan profeetta Muhammad, islamin perustaja ja hänen kumppaninsa vastustivat kaikenlaisia rahapelejä – korttipelejä, hevosurheilua, pelikoneita tai arpajaisia.
Islamin pyhä teksti, Pyhä Koraani, sanoo: ”Oi te, jotka uskovat! Päihteet ja pelit, (omistautumista) kivet ja (ennustaminen) ja nuolet ovat kauhistus – saatanan käsityötä: poista tällainen (kauhistus), jotta voitte menestyä. Saatanan suunnitelma on herättää vihamielisyyttä ja vihaa sinun, päihteiden ja uhkapelien välillä ja estää sinua Jumalan muistamisesta ja rukouksesta: eikö sinun tällöin tulisi pidättäytyä? ”(Sura Ma'idah 5: 90,91) .
Muslimeilla on myös sama näkemys kuin juutalaisia uhkapeliä uhkaavasta luonteesta, mikä on tuhoisaa perheen ja yhteiskunnan turvallisuudelle. Muslimi-sivustolla sanotaan: ”Koska islamissa on kyse rauhasta ja perheiden rakentamisesta, uhkapeliin liittyvä teko olisi vastoin uskonnon ydintä”.
Johtopäätös
On hyvin selvää, että kaikki maailman suurimmat uskonnot pitävät uhkapeliä vähäpätöisinä ja pahimmillaan toimien ihmisen yhteiskunnalle vahingoittavana tapana sekä loukkaavaan Jumalaa kohtaan eli syntisenä.
On epävarmaa, missä määrin nämä uskonnolliset uskomukset vaikuttavat ei-uskoviin, jotka harjoittavat säännöllisistä uhkapelaamista tai jotka ansaitsevat toimeentulonsa uhkapelien kautta. Kuitenkin maailman uskontojen enemmistön perinteet ja opetukset ovat varmasti jonkin verran riippuvaisia kannattajistaan ja miljardeista ihmisistä ympäri maailmaa, jotka pidättäytyvät rahapeleistä ilmaisuna omistautuneisuudestaan uskoonsa.
Parhaat Nettikasinot 2018 | Katso koko lista
